Thursday, April 11, 2013

YLE ja kuolevat vauvat

Kuten kuka tahansa internetin käyttäjä, olen tottunut näkemään ruudullani kaikenikäisiä kuolevia ihmisiä, mitä erikoisempia ruumiineritteitä ja levitettyjä persereikiä. Tänään sosiaalista mediaa (eli SoMea näin frendien kesken) selaillessani näytölleni ilmestyu kuva keskosvauvasta, johon oli liitetty HBO:n hittisarjan, Game of Thronesin logo.

Nopeasti päättelin suomalaisten kauhistelijapiirien vihdoin ottaneen Game of Thronesin syyniinsä ja yhdistämällä sarjan kuoleviin lapsiin. Sisältäähän sarja sentään väkivaltaa, kuolemaa, seksiä, väkivaltaa, insestiä, väkivaltaa, sotimista, seksiä, politiikkaa, väkivaltaa, seksiä ja kääpiöitä, eli aineksia joista kaikki hyvä viihde on tehty.

Tarkemmin tutustumalla kävi kuitenkin ilmi, että SoMessa levinnyt kuva oli peräisin "Talvi Digital Oy" -nimisen mediapuljun perustajan, Pekka Korpelan Uusi Suomi (mistä muustakaan?) -blogista. Pekka ei suinkaan vertaa Game of Thronesin katsomista keskoslasten murhaamiseen, vaan kyseisen sarjan katsomista YLEn kanavilta vauvojen tuhoamiseen. Itse asiassa, koko blogitekstin pointtina on se, että YLE murhaat lapsia. Pekan logiikan mukaan jokainen YLE-veroon menevä sentti on nimittäin suoraan pois sairaaloiden keskoskaapeista.

Vanhan "mun verorahat menee asioihin jotka ei koske mua, saatana" -mantran sijaan käyttöön on siis otettu järeämmät aseet, ja YLE-veron kannattajien ja siihen mukisematta suhtautuvien kerrotaan olevan osasyyllisiä keskolasten kuolemaan. Voin kuvitella lääkärin toteamassa keskosvauvan synnyttäneille vanhemmille: "Olemme pahoillamme, mutta joudumme antamaan lapsenne kuolla. YLEn viime torstaina esittämä Game of Thrones -jakso vei meiltä viimeisenkin keskoskaapin".


On sanomattakin selvää, että Pekka Korpelan logikirjoituksen ontuva logiikka ja sensaatiohakuinen "AJATELKAA LAPSIAMME" -tyylilaji herätti hilpeyttä ja vastareaktioita internet-käyttäjien parissa. Pian kuva kuolevasta keskoslapsesta poistettiin sekä blogitekstistä, että Talvi Digital -firman Facebook -sivulta, ja yrityksen FB-sivuille oli ilmestynyt seuraavanlainen teksti:

"Poistimme "Jokainen YLE:n amerikkalaiselle Time Warnerille maksettu Game of thronesin jakso on yksi keskoskaappi vähemmän." -kuvan sen aiheuttaman liian voimakkaan tunnelatauksen takia. Näköjään tosiasioiden tunnustaminen on meille kaikille niin kovin vaikeaa. Pahoittelemme, jos loukkasimme jotakuta."

Kuvan aiheuttama vastareaktio johtuu siis tietenkin siitä, että ihmiset ovat vain typeriä ja YLEn verorahoissa kylpevien sosialistikonnien aivopesemiä. Eikä siis tietenkään Pekan itsensä puolivillaisesta, sensationalistisesta logiikasta.

Noh, kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Ainakin "Talvi Digital Oy" sai nyt runsaasti huomiota. Ja mitä vauvojen systemaattiseen tappamiseen osallistumiseen tulee, itse voin huokaista helpotuksesta sillä katson Game of Thronesini mielummin HBO:n tahdissa. Olisi kuitenkin ihan jees, jos esimerkiksi kuusikymppinen isäni voisi nauttia verorahoillaan maksamasta viikottaisesta annoksensa juonittelua, paljaita rintoja ja verenlennätystä ilman, että hänen tarvitsisi tuntea osallistuvansa keskoslasten murhaamiseen.


Tuesday, April 9, 2013

Tom of Finland kiihottaa tuotantoyhtiöitä - jopa kaksi elokuvaa työn alla

Katsoin taannoin Ilppo Pohjolan vuonna 1991 ohjaaman dokumenttielokuvan Daddy and the Muscle Academy. Tom of Finlandista kertova dokumenttielokuva oli jokseenkin pintapuolinen leikkaus taiteilijan elämään, ja kerronnaltaan sekä tyyliltään selvästi valmistumisaikansa tuote. Se kuitenkin herätti kiinnostuksen tutustumaan tarkemminkin tämän maan kansainvälisesti yhden tunnetuimpiin kuuluvan alakulttuuri-ikonin elämään ja teoksiin.

Nyt Helsingin Sanomat uutisoi työn alla olevan jopa kaksi Tom of Finlandin elämästä kertovaa draamaelokuvaa. Ensimmäinen julkitulleista hankkeista on itselleni tuntemattoman Special Film Company -tuotantoyhtiön Tom, jonka kuvaukset aiotaan aloittaa vuonna 2014. Elokuvan ohjaajana toimivat Henri Huttunen ja Vesa Kuosmanen, ja tämä tulee lehden mukaan olemaan kaksikon ensimmäinen pitkä elokuva.

Toisesta Tom of Finland -elokuvasta vastaa puolestaan yksi Suomen suurimmista tuotantoyhtiöistä, Helsinki-Filmi. Tuottajana häärii Aleksi Bardy, ja filmin ohjaa muun muassa Tyttö sinä olet tähti ja Napapiirin sankarit -elokuvista tuttu Dome Karukoski. Toisin kuin Special Film Companyn Tomin tapauksessa, Helsinki Film pyrkii ilmeisesti hankkimaan itselleen oikeudet Tom of Finland -tavaramerkin käyttöön ja kehittelee projektia yhdessä Los Angelesissa toimivan Tom of Finland Foundation -säätiön kanssa. Kummankaan elokuvan käsikirjoittajia ei ole vielä nimetty.

On mielenkiintoista nähdä valmistuvatko molemmat projektit, ja minkälainen lopputulosten taso on. Suomalaisia elämänkertaelokuvia työstettiin runsaalla kädellä 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuoliskolla. Periaattessa kiinnostavista henkilöistä, kuten Tapio Rautavaarasta ja Irwinistä tehdyt elokuvat olivat puuduttavaa kuraa, joiden funktio jäi Finnhits-nostalgiajanoisten keski-ikäisten lauantaiviihteeksi.

Tom of Finland -elokuvaprojektien julkistaminen osuu kyllä ainakin nappihetkeen; Homot (ihmisryhmä, johon myös Tom eli Touko Laaksonen siis kuului, mikäli jollekin on jäänyt epäselväksi) ovat tällä hetkellä yksi eniten suomalaisessa mediassa tapetilla olevista puheenaiheista esimerkiksi tasavertaisempaa avioliittolakia ajavan kansalaislakialoitteen myötä.

Voisi kuitenkin toivoa että elokuvaprojektit olisivat työn alla muunkin, kuin ajankohtaisuutensa ansiosta. Tom of Finlandin elämästä luulisi ainakin mielenkiintoisia hetkiä löytyvän. Daddy and the Muscle Academy -dokumentissa sivutaan esimerkiksi Tomin mukanaoloa talvisodassa. Suomalaisten homojen elämä sota-aikana ja 1900-luvun mullistusten keskellä on kiinnostava aihepiiri, ja tämän tarkkaileminen Tomin kautta olisi varmasti rohkea ja kunnianhimoinen veto.

Jos kumpikin elokuvista todella toteutuu, voisivat ne tietenkin parhaassa tapauksessa keskittyä eri aikakausiin Tomin elämästä. Kahden Tomin elämän käännekohtia ilman järkevää draaman kaarta luettelevan filmatisoinnin sijaan voisimme nähdä vaikkapa kaapissa olevan nuoren taiteilijan sisäisestä kamppailusta kertovan elokuvan ja toisen, myöhempien aikojen maailmaa matkaavan homoikoni-Tomin vaiheita kuvaavan tarinan.